Kysymys työn tuottavuuden suurimmista vaikuttajista nousee esiin jatkuvasti. Painottuuko tuottavuus enemmän hyvään johtamiseen vai yksilön jaksamiseen? Lyhyt vastaus: molemmat ovat yhtä tärkeitä — ja niiden huomiointi ei ole Suomessa tasapainossa.

Laajaan, yli 40 000 suomalaisen työntekijän ja yli 350 organisaation aineistoomme perustuen on selvää, että sekä hyvinvoinnilla että johtamisen kokemuksella on vahva, mitattava yhteys työn tuottavuuteen. Tämä ei yllätä, mutta luvut konkretisoivat ilmiön.

Hyvinvointi näkyy suoraan tuottavuudessa

Aineistossa näkyy jyrkkä ja johdonmukainen yhteys hyvinvoinnin ja tuottavuuden välillä. Ryhmässä, jossa työntekijät kokevat vointinsa ja jaksamisensa hyväksi, tuottavuusvaje on keskimäärin 9 %. Aineiston keskitaso on 16 %, ja väsymystä kokevilla ryhmillä tuottavuusvaje nousee yli 23 prosenttiin.

Kun työpäivän hinnaksi arvioidaan 370 euroa, kertyy vuositasolla yli 10 000 euron ero tuottavuudessa jaksavien ja väsyneiden työntekijöiden välille henkilöä kohden.

Myös johtaminen ratkaisee

Johtaminen näkyy tuloksissa yhtä kirkkaasti. Tarkastelemme johtamista laajasti: ylimmän johdon toimintaa, esihenkilötyötä ja arjen vuorovaikutusta. Kun vertaamme johtamiseen tyytyväisiä työntekijöitä tyytymättömiin, erot ovat lähes identtiset hyvinvoinnin vaikutusten kanssa. Tyytyväisillä työntekijöillä tuottavuusvaje on keskimäärin 13 %, tyytymättömillä 28 %. Euroiksi muutettuna puhutaan hyvin samansuuruisista vaikutuksista kuin hyvinvointierojen tapauksessa.

Kehitämme työn tekemistä – mutta emme jaksamista

Suomessa tuottavuuskeskustelu painottuu edelleen siihen, mitä työpaikalla tehdään: esihenkilötyön kehittämiseen, prosessien selkeyttämiseen, vuorovaikutuksen parantamiseen ja sujuvuuden lisäämiseen. Näitä kehitystoimia on syytäkin tehdä.

Sen sijaan työntekijöiden jaksamisen parantaminen on monessa organisaatiossa aliresursoitua. Usein vastuu sysätään työterveyshuollolle ja täydennetään satunnaisilla hyvinvointiteemoilla ja kohdentamattomilla toim. Näistä toimista on kuitenkin pitkä matka aidon hyvinvoinnin kulttuurin rakentamiseen ja ennaltaehkäisevään, pitkäjänteiseen väsymisen torjuntaan.

Sairauspoissaolojen ehkäisy on tärkeää — mutta usein se on jo myöhäistä. Strategisesti tavoiteltu hyvä jaksaminen on sen sijaan suora investointi tuottavuuteen ja muutoskyvykkyyteen.

Hyvinvointia voi parantaa – ja se kannattaa

Joskus ajatellaan, ettei työnantajan tehtävä ole edistää työntekijöiden hyvinvointia. Ehkä niin — mutta jaksamista parantamalla on mahdollista luoda kiistatonta etua. Toinen yleinen epäilys on, voiko hyvinvointia oikeasti parantaa. Vastaus on yksiselitteisesti: kyllä voi.

Omissa hankkeissamme, joissa hyödynnetään tietoon perustuvaa, tarkasti kohdennettua ja monipuolista tekemistä, pystymme rutiininomaisesti puolittamaan väsyneiden työntekijöiden määrän. Samaan aikaan sairauspoissaolot pienenevät 15–30 %, ja toimenpiteet maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin jo ensimmäisen vuoden aikana.

Noin 30 % suomalaisista työntekijöistä on jo valmiiksi kovin väsyneitä. Heitä voidaan auttaa voimaan paremmin — ja siihen kannattaa investoida. Samalla tavoin kuin työn tekemisen kehittämiseen.