Kuinka selättää kolmivuorotyön aiheuttamat jaksamisen haasteet 400 henkilöä työllistävässä tehtaassa? Nokia Oulun tehdas otti haasteen vastaan ja onnistui. Tehtaan strategiaan upotettu hyvinvointihanke valittiin Human Power 2024 -kilpailussa vuoden ihmisläheisimmäksi työelämäteoksi.

Perustaessaan puusellutehtaan vuonna 1865 kaivosinsinööri Fredrik Idestam tuli luoneeksi pohjan Nokian innovaatioihin keskittyvälle liiketoiminnalle. Näin 160 vuotta myöhemmin Nokia Oulun tehtaalla ei suinkaan valmisteta sellua, vaan korkean tason teknologiaa sisältäviä 5G-tukiasematuotteita tehtaan pyöriessä ympäri vuorokauden kolmessa vuorossa.

Henkilökunta on hyvin kokenutta ja ammattitaitoista. Työvuosien vieriessä ja iän karttuessa yövuorot ja jatkuvasti vaihtuva vuorokausirytmi laittavat elimistön kovaan rasitukseen.

Mikä neuvoksi kolmivuorotyön jaksamishaasteisiin?

Energiaa tärkeimpiin asioihin

Nokia Oulun tehtaalla henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia on punnittu eri kanteilta jo vuosia. Esimerkiksi virikeseteleiden ja henkilöstöetujen lisäksi on jaksamista yritetty lisätä erilaisilla vuoromallikokeiluilla, mutta käänteentekevää parannusta vuorotyön rasitukseen ei ole löytynyt.

– Mietittiin, että jos kaikkia koskevat muutokset ja kokeilut eivät tuota tulosta, niin voisiko tulokulma olla henkilökohtaisempi, sanoo tuotannosta vastaava tehtaan johtoryhmän jäsen Jaakko Määttä.

– Ymmärsimme, että työnantajana meidän pitää mahdollistaa ihmisille kaikki tarvittavat työkalut oman hyvinvoinnin johtamiseen. Samaan aikaan pitää rakentaa kulttuuri, jossa he voivat tarttua niihin ja ottaa samalla vastuuta omasta jaksamisestaan, tehtaan johtaja Mikko Nissi kertoo.

Kumppaniksi haluttiin ulkopuolinen taho, joka vahvistaisi henkilöstön tunnetta siitä, että asian kanssa ollaan 110 % tosissaan. Nokia oli jo aikaisemmin osallistunut Nokia Suomen henkilöstön hyvinvoinnista vastaavan Tiina Ristamäen johdolla Lääkärikeskus Aavan ja sen sisaryrityksen Aisti Health työhyvinvoinnin tieteellisiin tutkimushankkeisiin, joiden perusteella Nokia Oulu pyysi Aavaa ja Aisti Healthia miettimään yhdessä täysin uudenlaista tulokulmaa vuorotyöhaasteiden ratkaisemiseksi.

Lopputuloksena syntyi valmennushanke, jonka kirkkaimpana kärkenä oli tarjota henkilöstölle energiaa niihin asioihin, jotka ovat heille tärkeimpiä. Lisäksi tahdottiin aidosti parantaa työntekijöiden elämänlaatua ja työkykyä sekä lisätä työtyytyväisyyttä ja -motivaatiota.

– Olemme viime vuosina panostaneet paljon teknologiaosaamiseen, digitalisaatioon ja automaatioon. Ne ovat satsauksia osaamiseen, mutta nyt oli aika tuoda tärkein resurssi eli ihmiset vielä tarkemmin keskiöön, Mikko Nissi sanoo.

Konkreettisena tavoitteena oli lisätä vuorotyössä jaksamista ja yhtenä seurattavana mittarina oli sairauspoissaolojen väheneminen.

”Nyt oli aika tuoda tärkein resurssi eli ihmiset vielä tarkemmin keskiöön.”

Tutkittua dataa Aistilla

Hankkeen pyörät laitettiin pyörimään Kick off -tapahtumalla kolmessa eri vuorossa. Startti onnistuttiin rakentamaan ja viestimään niin kiinnostavasti, että osallistumisprosentti tapahtumaan oli ennennäkemättömän korkea.

Tapahtuman jälkeen vuorossa oli kattava Aisti-hyvinvointitutkimus, jossa tutkittiin yksilön hyvinvoinnin lisäksi myös organisaation kulttuuriin ja työn sujuvuuteen liittyviä tekijöitä.

– Kun kävimme tuloksia läpi, havaitsimme, että noin neljännes vastanneista hyötyisi valmennuksesta. Aistin klusterointimallin avulla jaottelimme henkilöt yksilö- ja ryhmävalmennuksiin, Aava Virran yksikönpäällikkö Annukka Katainen kertoo.

– Jaksamisen kanssa eniten kamppailevat ohjattiin yksilövalmennuksiin ja tarvittaessa Aavan työterveyshuoltoon. Ryhmätuesta hyötyville puolestaan suunniteltiin tulosten perusteella valmennusryhmät, joihin kutsuttiin henkilökohtaisella kutsulla sen mukaan, millaisia haasteita arjessa kullakin oli. Ryhmissä huomioitiin vuorotyön ja asiantuntijatyön erot perustamalla näille omat ryhmät, hän jatkaa.

Aistin klusterointimallin avulla pystytään tunnistamaan erilaisia haasteryhmiä hyvin ennaltaehkäisevästi ja tarjoamaan näille ryhmille kohdennettuja toimenpiteitä. Yksi tietty muotti ei sovi kaikille, minkä vuoksi on tärkeää tunnistaa, missä tekijöissä yksilöllä saattaa olla haasteita.

– Mikäli henkilö kamppailee jaksamisensa kanssa, tällöin on hyvä tarkastella elämän kuormitustekijöitä tarkemmin eikä hypätä suoraan esimerkiksi kovaan salitreeniin. Nokian valmennus osoitti, että Aistilla pystyimme tunnistamaan kohderyhmät erittäin hyvin, kertoo Aisti Healthin toimitusjohtaja Mauri Honkanen.

Mitä saavutettiin?

Syyskuussa 2023 alkaneiden valmennusten jälkeen ensimmäinen totuuden hetki koitti saman vuoden joulukuussa, kun henkilöstö sai täyttää ensimmäisen seurantamittauksen.

Aistilla tehdyn seurantamittaus lisäksi vaikuttavuutta seurattiin myös henkilökohtaisten hyvinvointisuunnitelmien avulla, joihin hankkeen alussa yksilöt kirjasivat valmentajan kanssa seurattavan tavoitteen. Näin objektiivisen Aisti-datan rinnalle saatiin myös subjektiivista näkemystä niin valmennettavalta kuin valmentajaltakin.

Tulokset olivat hyviä. Hyvinvoivien määrä lisääntyi huomattavasti ja hyvin haastavassa tilanteessa olleiden määrä hupeni silmissä.

– Osan mittarit näyttivät jo lyhyen ajan jälkeen vihreää, vaikka elintapamuutokset vaativat aina aikaa, Tiina Ristamäki sanoo.

Kahdeksan kuukautta kestänyt hanke ja sitä seurannut uusia ja vanhoja valmennettavia mukaan haalinut jatkohanke tuottivat paitsi yksilöille hyvinvointia, myös tehtaalle kustannussäästöjä.

Hankkeeseen investoidut eurot ovat maksaneet itsensä takaisin vähentyneinä sairaspoissaoloina. Myös vajaakuntoisena työskentely on vähentänyt ja pienentänyt tuottavuusvajetta.

Kahdeksan kuukauden hankkeen aikana sairauspoissaolojen vähentymisestä koitunut säästö voidaan laskea sadoissa tuhansissa euroissa.

– Oli selvää, että upeat tulokset kuultuamme halusimme vielä jatkaa ensimmäisen kahdeksan kuukauden jälkeen. Hyvinvoinnin johtaminen on kokoaikaista puuhaa, joten miksi jarruttaa hyvän startin jälkeen, Mikko Nissi sanoo.

Hyvinvointivalmennukset ovat johtaneet myös positiivisiin lieveilmiöihin tehtaalla. Henkilöstö on perustanut omatoimisesti WhatsApp-rinkejä, joista voi löytää seuraa liikkumaan. Myös työpaikkaruokalalta pyydettiin ravitsevampia ja terveellisempiä välipaloja.

­– Sieltä on löytynyt kipinää tekemiseen ja itsestä huolehtimiseen. On oivallettu, että hyvinvointi ei ole vain työhyvinvointia, vaan arjessa jaksaakseen pitää voida kokonaisvaltaisesti hyvin, Mikko Nissi iloitsee.

Sairauspoissaolojen vähentymisestä koitunut säästö voidaan laskea sadoissa tuhansissa euroissa

Miksi juuri nyt onnistuttiin?

Sekä Nokialla, Aavassa että Aisti Healthissä on pohdittu, mikä hankkeen onnistumisen salaisuus oli.

– Kokonaisuuteen saatiin uudenlainen näkökulma ja porukalle tuli tunne, että heihin panostetaan. Jo hankkeen aloitus osattiin suunnitella ja toteuttaa huolella ja se myös viestittiin etukäteen kiinnostavalla tavalla, Jaakko Määttä miettii.

Tehtaalla työskenteleville iso asia on ollut se, että valmennuksiin osallistumisen on saanut merkitä työajaksi. Valmentautuminen tehtiin myös mahdollisimman helpoksi ja aikataulu suunniteltiin siten, ettei kenellekään osunut yövuoroviikolle valmennusta.

– Yksi kulmakivi onnistumisessa on myös se, että johto on ollut niin hyvin mukana tässä, Tiina Ristamäki sanoo.

– Lisäksi on onnistuttu tunnistamaan oikeat kohderyhmät ja rakentamaan vaikuttavat toimenpiteet näiden pohjalta, Mauri Honkanen sanoo.

– Ei olisi ikinä voitu onnistua, jos Mikko, Jaakko ja koko tehtaan johto ei olisi sitoutunut tähän niin hyvin. Se miten he ovat investoineet tähän aikaa ja rahaa, kertoo asian tärkeydestä. Nokialla oli selkeä tahtotila ja he olivat kokeilunhaluisia ja vastaanottavaisia. Ja toki onnistumiseen vaikutti vahvasti myös valmentajien osaaminen, luottamuksen rakentaminen sekä saumaton yhteistyö työterveyden kanssa, Annukka Katainen komppaa.

Kannattiko vaivannäkö?

Tehtaan työntekijöiden lisääntynyt hyvinvointi on noteerattu myös Nokian ulkopuolella. Strateginen hyvinvointihanke valittiin Human Power 2024 -kilpailussa vuoden ihmisläheisimmäksi työelämäteoksi.

Lienee siis sanomattakin selvää, että hyvinvointiin investoiminen oli kannattava ratkaisu.

– Tämä on ollut kaiken sen väärti ja panos-tuotos-suhde on ollut hyvä. Samalla saatiin koulutettua myös esihenkilöstöä, mikä on äärimmäisen tärkeää, Tiina Ristamäki sanoo.

– Huonommillakin tuloksilla olisi ollut kannattavaa. Ei ole enää paluuta vanhaan, sillä kyseessä ei ole mikään ohimenevä hyvinvointihanke. Työkaluvalikoimamme on laajentunut ja se antaa pohjaa, minkä päälle rakentaa myös jatkossa, Mikko Nissi sanoo.

– Kun ihminen voi hyvin, hän tulee paremmalla tunnelmalla töihin. Se taas näkyy tuottavuudessa ja laadussa, ja siten myös viivan alla pidemmällä aikavälillä, hän jatkaa.

Kiinnostuitko Aistiin hyvinvointipalveluista? Tutustu meihin ja ota yhteyttä!