Aistii-analyysi on luotettava työkalu, joka auttaa organisaatioita ymmärtämään, miten heidän työntekijänsä voivat. Yksi sen keskeisistä ominaisuuksista on jokaiselle vastaajalle annettava yksilöllinen palaute.
Arvioinnin täyttämisen jälkeen jokainen vastaaja saa kannustavaa palautetta sekä konkreettisia neuvoja omista suurimmista vahvuuksistaan ja hyvinvoinnin kehityskohteistaan. Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijoiden kanssa toteutettu tutkimus osoittaa, että Aistii-analyysi lisää osallistujien motivaatiota ja tietoa omasta hyvinvoinnistaan tehokkaammin kuin esimerkiksi elämäntapavalmennus tai verikokeet (Kostamo et al., 2026).
Tämä korostaa yksilöllisen palautteen merkitystä: kun työntekijät saavat arviointituloksiinsa perustuvaa henkilökohtaista palautetta, heidän on helpompi tunnistaa kehityskohteensa, oppia uusia toimintatapoja ja löytää motivaatiota elämäntapamuutoksiin.
Yleisin vahvuus on…?
Kun tarkastellaan työntekijöiden keskeisiä vahvuuksia, yksi ominaisuus nousee selvästi muiden yläpuolelle: halu muuttaa omia elämäntapoja.
48 000 osallistujasta yli 22 % saa palautetta siitä, että heidän suurin vahvuutensa on halukkuus sopeutua ja tehdä muutoksia. Tämä sisäinen motivaatio on merkittävin tekijä onnistuneessa tapojen muodostamisessa ja pitkäaikaisessa resilienssissä.
Muita keskeisiä vahvuuksia ovat esimerkiksi:
- Arvopohjainen toiminta: Työntekijät yhdistävät yhä useammin ammatillisen työnsä omiin henkilökohtaisiin arvoihinsa.
- Monipuolinen liikunta: Merkittävä osa työvoimasta harrastaa jo valmiiksi monipuolisesti liikuntaa.
- Toimintakykyinen terveys: Suurin osa työntekijöistä ei kärsi kroonisista kivuista tai sairauksista, jotka haittaisivat välittömästi työssä suoriutumista.
Tämä tarkoittaa, että tiimisi on jo aktiivinen, arvo-ohjautuva ja henkisesti valmis kehittymään. Tahto on olemassa – nyt organisaatiolla on mahdollisuus näyttää suunta.
Itsemyötätunto – kaikkien yhteinen haaste
Vaikka fyysisen hyvinvoinnin mittarit ovat tärkeitä, mielenterveyteen liittyvä data paljastaa merkittävän haavoittuvuuden: itsemyötätunnon puutteen.
- 25 % kaikista vastaajista tarvitsee selvästi lisää itsemyötätuntoa
- 10 %:lla itsemyötätunnon taso on kriittisen matala, mikä viittaa suureen työuupumuksen riskiin
Analyysimme osoittaa, että itsemyötätunnon puute on tavallaan “kaikkien ongelma”, mutta se näkyy työntekijöissä eri tavoin.
Huippusuoriutujilla on usein perfektionistisia vaatimuksia itseään kohtaan, jotka ajan myötä heikentävät motivaatiota ja työtyytyväisyyttä. Toisaalta uutta opettelevat tai uusia haasteita kohtaavat työntekijät voivat tulkita luonnollisen oppimisprosessin henkilökohtaiseksi epäonnistumiseksi.
Molemmissa tapauksissa itsemyötätunnon puute on lamaannuttavaa. Se heikentää suoriutumista ja muuttaa hallittavan paineen krooniseksi stressiksi.
Tietoon perustuva työhyvinvointi: miten oivalluksista syntyy suorituskykyä?
Työntekijöistä huolehtiminen ei ole enää pelkkä vuosikertomuksen iskulause. Se on kilpailuetu osaajamarkkinoilla – erityisesti nuorempien sukupolvien keskuudessa.
Kolmen askeleen mallimme organisaation kestävään tulevaisuuteen on yksinkertainen:
- Tunnista – Hyödynnä validoituja työkaluja työntekijöiden keskeisten haasteiden tunnistamiseen.
- Kannusta – Tarjoa konkreettista ja yksilöllistä palautetta, joka antaa työntekijälle valmiudet toimia.
- Tue – Toimi kumppanina työntekijän matkalla kohti parempaa terveyttä ja hyvinvointia.
Ongelman tunnistaminen on vasta alku – muutoksen tukeminen on varsinainen tavoite. Kun tuet työntekijän halua muuttua, et ainoastaan paranna hänen terveyttään – vaan varmistat koko organisaatiosi tulevaisuuden suorituskyvyn.
Lähde:
Kostamo, K., Renko, E., Borg, P., Kauppi, K., & Hankonen, N. (2026). Promoting lifestyle change via extensive health risk feedback and coaching: Qualitative examination of crucial change-inducing components [tieteellinen artikkeli vertaisarvioinnissa].